Mitenkähän tämä eläkeläisen vapaa elämä on näin päässyt luiskahtamaan! Että hommaa on koko ajan niin, että täytyy ihan suunnitella, mitä milloinkin ehtii. Peruin jo tai itse asiassa siirsin yhden vierailun. Syynä on oma ahneus. Olen ahnehtinut kirjoittamisen opintojen kursseja liian kanssa tänä keväänä. Ja toisaalta ne kaikki menevät osaksi päällekkäin. Tehtäviä on siis kaiken aikaa. Mutta kiirettä en halua sanoa olevan. Sitä moni tarjottelee ja toistelee sanontaa: kellään ei oo yhtä kiire kuin eläkeläisellä paitsi toisella eläkeläisellä. Minusta kiire on sitä, että ei ehdi tehdä hommia. Jos hommat ehtii tehdä, vaikka kurinalaisella ja tiukalla aikataululla, sehän ei ole kiirettä. Eihän?
Ensi viikon yritän lomailla Saksassa. On jo vähän perinne, että haen sieltä kevättä jo etukäteen sisaren perheen luota. Saapa nähdä, onko siellä tänä vuonna kevät haettavissa vai tulenko talven kanssa takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti