Pari päivää sitten joku Danske Bankin johtaja selitti Aamulehdessä pankin tekemää tutkimusta, jonka mukaan iäkkäistä yli 80% käyttää laskujen maksuun nettiä. Jos nyt oikein muistan, hän puhui nimenomaan 60-70-vuotiaista. Tämän päivän lehdessä yleisönosastossa jo epäiltiin tutkimuksen tulosta. Itse ajattelen, että jos kyse on tuosta ikäryhmästä, tulos kuulostaa oikeansuuntaiselta. Meidän ikäluokastamme iso osa, oletan, on jo töissään tehnyt tuttavuutta nettiohjelmien kanssa. Myös asioiden hoito, esimerkiksi laskujen maksu, on monille tuttua jo ennen eläkeikää. Muistan työaikana jonkun kollegan laskeneen, että työkäytössämme on toistakymmentä ohjelmaa. Tilanne muuttuu mielestäni, kun mennään vanhempiin ikäryhmiin. Todenmukaisen kuvan saamiseksi ikääntyneiden netin käytöstä pankkiasioissa, tulisi toki ottaa tutkimukseen myös vanhemmat ikäryhmät.
Eilisessä Aamulehdessä 66-vuotias Sirkka Honkala kertoo omasta internet-taitojen haltuunotostaan, joka tapahtui kymmenen vuotta sitten. Ihailtavan omatoimisesti hän postimyynnistä koneen ostettuaan opetteli tarvittavat taidot. Jos oikein kirjoituksesta ymmärsin, hän myös itse asensi koneen käyttökuntoon. Hänellä ei ollut lähipiirissä avustavaa henkilöä. Kyseinen henkilö moittii meitä senioireita valittamisesta. " Ei haluta nähdä vaivaa, ei haluta harjoitella, kaiken pitäisi olla hetkessä selvää", hän toteaa. Tuossakin lienee vinha perä, ainakin osan kohdalla. Tunnustan, että mielelläni käännyn heti mieheni puoleen, jos nettiasioissa tulee jotain ongelmaa. Toisaalta viitsimättömyys tuskin on vain meidän senioreiden vika. Motivaatio asiaan on ensisijainen on kyse minkä ikäisestä tahansa. Jos osaamattomuus kuitenkin haittaa itseä, vaivannäköön on kai syytä ryhtyä. Nykyään ainakin vähän isommissa kunnissa on saatavilla perehdytystä tietokoneen käyttöön, jopa ilmaiseksikin. Kaikkien ei toki tarvitse opetella asioita ihan niin aasta alkaen, kuin Honkala.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti