sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Eläkeläisen kevätsunnuntaita



Lämmintä 16 - 17 astetta ja kirkas aurinko!

Näin meillä Mansessa tänään iltapäivään asti. Nyt kyllä sataa.

Kävin sauvalenkillä haistelemassa ja katsomassa kevättä, joka jopa jo tuoksuu. Näin keväällä näkee tavallista enemmän kaikenlaista. 

Perheitä, pariskuntia, yksinäisiä niin juosten, kävellen kuin hölkäten. Näkee sellaistakin, joka on harvinaisempaa: nuoret naiset valokuvailemassa toisiansa sillan kaiteeseen nojaillen. Katsettani terästin, kun nuori nainen paineli eteenpäin poikaystävän (?) kanssa paljain jaloin. Kukkahattuni yritti viestittää, että kysy edes, onko maa kovin kylmää. Ehti kuitenkin mennä ohi. Kovasti jäin uteliaana miettimään, oliko kyseessä joku kokeilu, veto vai olivatko kengät ja sukatkin unohtuneet kotiin. Vai oliko hän aidosti sitä mieltä, että nyt kesä ja paljasjalkakausi on alkanut?

Mies, joka meillä vaihtaa autonrenkaat, vaihtoi pyynnöstäni kesäkumit autooni. Sen jälkeen saimme railakkaan sananvaihdon siitä, olisiko renkaat pitänyt jo uusia. Tietysti olimme eri mieltä. Renkaanvaihtajamies "tiesi", että urasyvyys on riittävä. Minä mittailemalla sain tuloksen, että kaikin paikoin syvyys ei ole hyvällä tasolla. Pihkanen, että en katsellut renkaita ennen vaihtoa! Manasin vielä sitäkin, että vaihdatin ne jo nyt, kun tiistaiksi on luvattu räntää ja liukasta. Mikä minut nyt sai hosumaan? 

Renkaiden ilmanpaineita huoltoasemalla mitatessani, sain apua miellyttävältä, varttuneemmalta mieheltä, kun mittari ei meinannut toimia. Jos olisin nuorempi, olisin jopa ajatellut, että jutustelussa oli pientä flirtin makua. Viime kerralla samassa hommassa ollessani, nuori polkupyöräilijämies hoiti koko homman. Jos olisin haku päällä oleva sinkku, niin hengailisin vallan ilmanpainemittarin lähellä. Jos ei olisi autoa, voisi sen lainata. Ja sitä paitsi, pyörän ilmanpaineita voi tarkkailla kaiken aikaa.

Ja vielä.


Kävin täyttämässä kansalaisvelvollisuuteni eli ennakkoäänestämässä. Kaipaan vanhoja aikoja, jolloin ennakkoäänestäessä piti täyttää kaavake, jossa kysyttiin syytä, miksi äänestää ennakkoon. Ruksasin aina kohdan: matkoilla ulkomailla. Siinä pääsi mielessään ainakin lentoasemalla käymään, vaikka matkasta ei ollut mitään tietoa.

Ehdittiin tässä taas miehen kanssa putsata muutama hylly ison kirjahyllyn siivousprojektista. Sain melkein härzlaakin, kun laskin, että mies omistaa noin kolmekymmentä ruokareseptikirjaa, toinen toistaan eksoottisempia! Siis kolmekymmentä. Toki hän laittaa meillä ruokaa ehkä useamminkin kuin minä. Ja kyllä, kyllä kokeileekin uusia reseptejä ja saattaa tehdä meille kahdellekin kolmen ruokalajin aterian. Mutta silti. Kolmekymmentä. Onko järkeä vai ei? Huushollissa ovat lisäksi minun keittokirjani, joita lienee kymmenkunta.

Siis tällaista eläkeläisen kevätsunnuntaita. Eipä eroa juurikaan minun työaikojeni tavallisesta sunnuntaista.

Huomattava ero on kuitenkin siinä, että ei tarvitse asennoitua työpäivään huomenna eikä miettiä, mitä riepuja laittaisi päälleen.

Nyt tarvitsee vain katsella esiin salikamppeet aamua varten.

Kyllä kelpaa!

Ei kommentteja: