lauantai 27. syyskuuta 2014
Vanhus = neekeri tai mustalainen?
"Sana vanhus on tämän hetken vastine sanoille neekeri tai mustalainen."
Näin vahvasti näkee europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka toimii viikonloppuisin äitinsä omaishoitajana. ( Et-lehti 15/2014)
Ymmärsin niin, että vanhus- sana edustaa hänestä nyt sitä, mitä sanat neekeri tai mustalainen aikaisemmin.
Vaikka kuinka fundeeraan, en jaksa nähdä, että vanhus-sanaan liittyisi noin vahva stigma eli poltinmerkki. Voi toki olla, että suhteellisen nuorena eläkeläisenä vanhuuden tosiasiat eivät ole vielä vastaani koko voimallaan läjähtäneet.
Toki oman äitini kohdalla huomasin, että ystävät ja tuttavat kiertävät kaukaa, kun vanhuuteen tulee mukaan dementiaa. Hyvin ymmärrettävää toki. Moni varmasti miettii, miten suhtautua. Saattaapa toisen dementia kertoa sen tosiasian, että itselläkään ei ole siihenkään sairauteen rokotetta. Kaikki on mahdollista.
Jos nyt kuitenkin ajatellaan, että vanhus-sana on nykyajan neekeri-sana, niin silloinhan koko sana pitäisi poistaa käytöstä ja asiakirjoista. Näinhän tehtiin neekerisanan kohdalla. Neekerinpusutkin ovat historiaa. Tosin niitä jollakin muulla nimellä kaupoista edelleen saa. Onneksi. Ovat ne sen verran hyviä.
No jaa. Näinhän sitä on yritetty tehdäkin. Puhutaan mieluummin senioreista, ikääntyneistä ja ties mistä. Edelleen sentään meikäläinenkin on vanhuuseläkkeellä.
Pietikäistä harmittaa myös se hanakkuus, jolla ikääntyneiden ihmisoikeuksia karsitaan.
Vanhuksen itsemääräämisoikeuden kaventaminen on kyllä minustakin arkipäivää. Ja sitä tapahtuu niin läheisten kuin ammatti-ihmisten toimesta.
"Vanhusten itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös oikeus tehdä vääriä valintoja".
Hyvä Sirpa, hyvä havainto! Onkohan nyt näin, että niin minä kuin joku muukin saattaa ajatella, että vanhuus on samaa kuin viisaus. Silloinhan ei tee virhearviointeja, vai?
Vai voisiko se viisaus, vanhuudessakin, olla sitä, että huomattuaan tehneensä väärän valinnan, tekee korjausliikkeen ja ottaa opikseen.
Itse ainakin ihailen ihan oikeasti vanhoja ihmisiä, jotka rikkovat ympäristön iäkkäille asettamia raameja.
Tekevät ja toimivat. Jos siltä tuntuu. Meni syteen tai saveen.
Tässä jollakin männä viikolla kuuntelin esimerkiksi livenä rapmummo Eila Nevanrantaa. Ihan mummomaisen näköinen, vähän huonosti liikkuva. Mutta niin vain veti iloisen rytmikkäästi keinahdellen rappia.
Voiko siinä kuulijakaan muuta kuin ilahtua ja nauttia!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti