keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Aika on rahaa

Kävin ihotautilääkärillä. Vaivani oli pieni. Asian selvittämiseksi lääkärin tarvitsi vain vilkaista pientä kohtaa selässäni. Hoitona oli antibioottoresepti.

Lääkäri oli mukava. Juttelimme muun muassa hänen  anoppinsa leikkauksesta, kun satuin mainitsemaan omasta tulevasta leikkauksestani. Kyse ei kuitenkaan ollut iholeikkauksesta.

Aikaa meni noin viisitoista minuttia. Lasku kertoi kuitenkin, että aikaa meni puoleen tuntiin asti.

Toi on mitä fiksuin keksintö, että yksityislääkärin lasku määräytyy ajan mukaan. Ainakin toisen osapuolen kannalta.

Tähän "fiksuuteen" havahduin eka kerran muutama vuosi sitten.

Kävin uudella silmälääkärillä. Mukava, leppoisa mies. Kerroin, että lukiessani en tarvitse silmälaseja. Lääkäri osoittautui kirjallisuuden ystäväksi ja oli kiinnostunut siitä, mitä kirjoja olen viime aikoina lukenut. Meillä osoittautui olevan samanlaista kirjamakua. Vaihdoimme vilkkaasti mielipiteitä esimerkiksi kirjasta Sadan vuoden yksinäisyys.

Että oli mukava juttutuokio! Lukenut mies!

Kassalla vasta tajusin asian, kun sain maksaa pitemmän vastaanottoajan mukaan.

Pikkusen kenkutti oma tyhmyys. Kun vielä ihan nautin keskustelusta.

Entisellä gynekologillani oli tapana reilusti lisätä laskuun lisää haamuaikaa. Rupesin oikein kellosta katsomaan, miten kauan oikeasti olin sisällä. Reppana raukka kun olen, en koskaan arvannut kuitenkaan kyseenalaistaa laskujen summaa. Mitä nyt kassalla jotakin mussutin.

Vastapainoksi täytyy tunnustaa, että nykyinen gynekologini tuntee kellon.

En tiedä toimiiko osa lääkäreistä näin kaikkien potilaiden kanssa. Kun minusta on puhe, kyse ei ole ainakaan  pitkätukkaisen tai blondin höplöttämisestä.

Mutta koskeekohan tämä vain meitä niin sanotusti varttuneita? Höynäytetäänkö vain meitä?  Yksi "varttunut" ystäväni sai kymmenen minuutin lääkärikäynnistä maksun koko tunnista. Kyseessä oli toki tunnettu vanhusten lääkäri.Kai sitä voi tunnetusta nimestäkin maksaa. Eikö se muuten autohuollossakin alkaneelta tunnilta oteta koko tunnin maksu?

Että yhdenmukaista.

Voi tätä käytäntöä nyt ajatella myös ilon kautta.

Jahka vielä vanhenen ja raihnaistun niin, että kukaan ei jaksa jorinoitani kuunnella, tiedän, mihin voin mennä kertoilemaan elämästäni ja arjen tapahtumista.

Sen silmälääkärin nimen aion ainakin panna muistiin.

Jos nyt vielä muistaisin, minkä nimen panen muistiin.

Ei kommentteja: