Pitäisikö kelvata vai ei?

ÄITINI, SAIRAANHOITAJA, SOTA-AIKANA YSTÄVÄNSÄ KANSSA. MOLEMMAT
OVAT JO SIIRTYNEET "TUONILMAISIIN".

Nyt astun miinakentälle.

Viime sunnuntain Aamulehti oli tehnyt näyttävän jutun kuurosta Janita Tiaisesta. Tiainen ei ollut päässyt kuuroutensa takia opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Juttu alkoi jo etusivulla kuvien kera.

Jutun kirjoittaja oli selvästi puolensa valinnut. Asiassa  oli myös kuultu Kuurojen liittoa ja Tiaisen oikaisuvaatimusta laatinutta lakimiestä. Nämä tietysti  näkivät vääryyden tapahtuneen. Jutussa vedottiin myös Jyväskylässä sairaanhoitajaksi valmistuneeseen toiseen kuuroon, joka työskentelee Kuurojen Palvelusäätiön palveluksessa.

Jutussa väitettiin kyseessä olevan toisinto Oskari Salomaan tapauksesta, jossa hän ei päässyt opiskelemaan Design Schooliin kuuroutensa takia. En kyllä itse näe muuta yhteyttä kuin kuurouden. Käsittääkseni design- työskentely on aivan eri juttu kuin sairaitten ihmisten hoitaminen. Ihmettelin itsekin sitä päätöstä, toki tuntematta alaa paremmin.

Kun en ole asianosainen, Tiaisen tapauksessa sylttytehtaan paikka ei näytä niin itsestään selvältä. Olen ollut mukana tekemässä muun muassa sairaanhoitajien  pääsykokeita. Sisäpiiritietoa on niin koulutuksesta kuin myös sairaanhoitajan työstä.

Erikoislääkäri Jorma Lehtinen otti asiaan kantaa tämän päivän Aamulehdessä. Jutun otsikko oli: Terveydenhuollossa tarvitaan monissa tilanteissa juuri kuuloa. Hän tarttui muun muassa jutussa esille tuotuun asiaan, että kuurot potilaat tarvitsevat viittomakieltä osaavan hoitajan. Lehtisen mukaan on helpompi opettaa viittomakieltä kuuleville hoitajille. Itse mietin sitäkin, miten kuuro hoitaja sitten viestittää asioita eteenpäin kuulevalle työryhmälle. Lehtinen toi esiin myös erilaiset äänimerkit, joita nykyaikaisissa hoitolaitteissa on.

Niin opiskelussa nykyään kuin sairaanhoitajan töissä on paljolti kyse ryhmätyöstä . Opiskelussa tulkin avulla ryhmätyökin varmaan onnistuisi. Entä, onko ajateltu, että myös työelämässä tulkki olisi kaiken aikaa läsnä? En ymmärrä, miten muuten kuuro voisi työtehtäviään hoitaa.  Opiskelijalla käytännön harjoitteluissa ei ole vielä sellaista vastuuta kuin valmiina hoitajana. Jollakin tapaa silloin tulkin kanssa voisi vielä asioita toteuttaa. 

Ymmärrän, että hoitajana töitä varmaan voisi löytyä hänellekin kuurojen parissa. Sairaanhoitajan tutkinto antaa kuitenkin valtuudet toimia sairaanhoitajana missä vain. Mitään suojatyöpaikkoja ei voida kenellekään järjestää. Ei ole todistuksia, joissa olisi kirjattu rajoituksia. Pitäisikö kehitellä koulutuksia ja sen perusteella todistuksia, jotka antavat jollakin lailla rajoitetut oikeudet sairaanhoitajan työhön?

Joku saattaa nyt sanoa, että onhan meillä espanjasta tuotuja hoitajia, joiden suomen kielen taito on vielä tullessa puutteellinen. Oleellinen ero minusta on siinä, että heillä ja muulla hoitotiimillä on yleensä yhteinen kieli, englanti.

Sairaanhoitajaopintojen ulkopuolelle jää hakijoita myös monista muista syystä. Laskutaidon puute on yksi sellainen. Tiedänpä tapauksen, jossa jo koulutukseen päässyt keskeytti opintonsa, kun kaikesta tukiopetuksesta huolimatta eivät laskukokeet menneet oikein lukuisista yrittämisistä huolimatta. Matemaattinen kyky ei vain ollut riittävä. 

Lehtinen muistutti myös, että Tiainen on samassa tilanteessa kuin nuoret, jotka näkönsä takia eivät pääse lentäjiksi sekä pienikokoiset, jotka eivät kelpaa poliiseiksi.

Niinpä.

Ymmärrän toki nuoren isoa pettymystä, kun haaveammatti ei toteudukaan.

Oikaisuvaatimuksen tuloksesta minulla on oma varma ennusteeni. Imago kun on tänä päivänä tärkeä. Jääköön ennusteeni nyt kuitenkin vain minun tiedokseni.